TUOTANTOTAPA

Luomu

Tilamme siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2007. Lannoitteena käytetään nyt ainoastaan karjanlantaa, mutta ravinteiden kierrätystä tullaan harjoittamaan myös mm. kosteikon ja laskeutusaltaiden avulla. Luonnonmukainen tuotanto vaatii huolellista suunnittelua niin pelto-viljelyn kuin karjanhoidonkin kannalta. Toisaalta tuotantotapa takaa laadukkaan ja ympäristöystävällisen lopputuotteen. ( www.luomuliitto.fi, www.luomu.fi)

Karja

Emolehmätuotanto takaa eläimille mahdollisuuden mm. lajiomaiseen käyttäytymiseen, ulkoiluun parhaimmillaan ympäri vuoden ja eläinten hyvään terveyteen. Vasikat saavat olla vierihoidossa reilun puoli vuotta, emot lypsävät vain vasikan tarpeeseen ja vieroituksen jälkeen ”lepäilevät” ennen uuden vasikan syntymistä. Vasikat taas saavat nauttia emonsa turvasta aina siihen asti, kunnes luonto ohjaa ne muutoinkin leimautumaan ja ryhmittäytymään ikätovereittensa kanssa. Lehmä on viisas ja hieno eläin, joka voidessaan hyvin palkitsee monin tavoin kasvattajansa.

Jalostuskarjan kasvatus ja pito tuo myös omat haasteensa päivittäisiin rutiineihin. Emojen hyvinvointia ja vasikoiden kasvua tarkkaillaan jatkuvasti niin silmämääräisesti kuin vaa´ankin avulla. Tuotantosuunta meidän tilallamme ei sido meitä kasvattajiakaan neljän seinän sisälle, vaan luo meillekin ulkoilumahdollisuudet kesät talvet. Tilallamme on reilut 100 emolehmää, jotka asustavat talvet vapaina pihatoissa ja laiduntavat vasikoineen kesäisin.

Yli 70 % emoistamme ja nuorkarjasta kaikki pääsevät jaloittelemaan talviaikanakin ulos tarhaan tai jaloittelualueelle. Tulevan kesän 2010 aikana pyrimme rakentamaan kaikille emoille ulkoilumahdollisuuden myös talvella. Poikimakausi, jolloin suurin osa vasikoistamme syntyy, ajoittuu maalis-huhtikuulle. Kaikki eläimet siirtyvät laitumille toukokuun loppuun mennessä. Toukokuussa ja sen jälkeen syntyneet vasikat jäävät emojensa kanssa tilakeskuksen läheisyydessä oleville peltolaitumille ja perinnebiotoopeille, mutta muut matkaavat luonnonlaitumille Mietoistenlahdelle, Taivassaloon ja Kustaviin.

Vasikat saavat olla emojensa kanssa, aina laidunkauden loppuun asti. Emot tuottavat maitoa vain vasikkansa tarpeisiin, l. ne ” imettävät” vasikkaansa reilut puoli vuotta. Osa lehmistä on tuolloin jo luontaisesti vieroittanut vasikkansa. Varsin varhain ennen laitumelle pääsyä, vasikat opettelevat pihatoissa syömään myös korsirehua l. heinää.

Pellot ja rehuntuotanto

Peltopinta-alastamme reilut 90 % on nurmella, joka kerätään säilörehuksi karjalle sisäruokintakautta varten. Säilörehu on esikuivattua eikä siinä käytetä säilöntäaineita. Nurmen uudistaminen tapahtuu pääosin suorakylvöllä. näin saadaan pidennettyä nurmen ikää ja vähennettyä peltojen muokkausta, jolloin maan laatu säilyy hyvänä. Talviaikainen kasvipeitteisyys on myös tärkeä vesiensuojelun kannalta. Viljelykierrossa on yleensä myös kauraa, joka sekin käytetään oman karjan rehuksi. Kauran lisäksi peltoon kylvetään myös yksivuotinen raiheinä kerääjäkasviksi, joka kynnetään maan sisään seuraavana keväänä. Näin myös viljapelto säilyy talven ajan kasvipeitteisenä ja ravinteet säilyvät maassa eivätkä huuhtoudu vesistöön. Raiheinä viljakasvuston seassa ehkäisee myös tehokkaasti rikkakasvien kasvua.