Pelloista vesistöihin pääsevät ravinteet rehevöittävät niin sisävesiä kuin Itämerta. Pyrimme tilamme kaikessa toiminnassa minimoimaan haittavaikutukset ympäristöön. Saimme kunnian olla ensimmäinen Itämeren alueen ympäristöystävällisin tila-kilpailun voittaja. Tilamme sijaitsee linnuntietä n. 15 km päässä merestä, joten tilallamme tehdyt toiminnot osaltaan vaikuttavat meriveden laatuun. Tuotantomuotomme laajaperäinen nurmen viljely, emolehmät ja luomu ovat jo osaltaan esimerkkejä ympäristöystävällisemmistä viljely –ja karjankasvatustavoista. Vesiensuojelulliset toimenpiteet, joita olemme tilallamme tehneet eivät ole olleet suuria ja kalliita tai vaikeita toteuttaa, joten haluamme rohkaista myös muita viljelijöitä ympäristöystävälliseen tuotantoon.

Toimenpiteet pellolla ja tuotannossa

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys on yksi tehokkaimmista maatalouden vesiensuojelukeinoista. Nurmenviljely ja uudistaminen suorakylvämällä vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin niin maaperästä kuin suorana valumanakin. Maan rakenne paranee, kun sitä ei muokata. Osa pelloistamme on laitumena, mikä sekin osaltaan lisää lierojen ja pieneliöstön määrä peltomaassa.

Tilamme kaksi lantalaa ovat katetut ja tiivispohjaiset. näin ehkäistään sekä ravinteiden pääsyä pohjavesiin että lannan kompostoitumisen aikaiset ammoniakkipäästöt ilmaan. Kompostoitunut karjanlanta, joka sisältää myös kuivikkeita kuten turvetta ja olkea, levitetään nurmille pääsääntöisesti keskellä kesää, ensimmäisen säilörehusadon jälkeen. Tällöin sen haittavaikutukset vesistöön ovat varsin vähäiset. Lanta vauhdittaa nurmea kasvattamaan toista satoa ja on myös humuspitoisuutensa vuoksi erinomainen maanparannusaine. Tilallemme on hankittu tarkoituksenmukainen tarkkuuslevitinvaunu, jonka avulla kompostoitunut lanta levittyy tasaisesti ja takaa siten myös rehuhygienian.

Pellosta saadun sadon, lannan määrän ja maaperän ravinnepitoisuuden suhdetta tarkastellaan ravinnetaselaskelmalla sekä viiden vuoden välein otettavilla maanäytteillä. Myös rehuista tehdyistä analyyseistä voidaan päätellä maaperän ravinteiden muutokset.

Lasketusaltaat

Laajan jaloittelutarhan ja metsätarhan likavesien puhdistus toteutetaan salaojituksen, keräilykaivon ja laskeutusaltaiden avulla. Suunnitelma ja toteutus tehtiin yhteistyössä vesiensuojelu TEHO-hankkeen kanssa (Tiedote jaloittelutarhasuunnittelusta 11 05 09.pdf). Altaita on kaksi, joiden välissä on sorasta tehty patruuna, johon ravinteet kerääntyvät. Altaista vedet kulkeutuvat n. 700 m pelto-ojia pitkin kosteikolle. Altaisiin kerääntyvät ravinteet tullaan kierrättämään lannoitteeksi pelloille.

Kosteikko

Kevättalvella 2009 läheisen Kaitajärven kaakkoispäätyyn laskevien kahden pelto-ojan risteykseen rakennettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen suunnitelmien mukainen kosteikko (Kaitajärven monivaikutteinen kosteikko_esittely.pdf ). Kosteikolle laskee omien ja naapureiden pelto- ojien lisäksi myös varsin laajoilta metsäalueilta tulevat vedet. Kosteikko avulla voidaan kerätä vesien mukana tulevat ravinteet talteen ja se toimii siten puhdistavana puskurina vesien päätyessä järveen ja sitä kautta mereen. Kosteikon hoito tulee olemaan osa vesiensuojelutyötä. Myös kosteikolta tullaan keräämään ravinteet lannoitteeksi. Lisää tietoa kosteikoista löydät sivulta www.wwf.fi/kosteikot.